Mural in making. Photo: Mari Keski-Korsu

Speak up – Seinämaalaustyöpaja nuoristalo Valikkarissa

”Speak Up” on kuvataiteilija Leena Pukin ja pyhäjokelaisten nuorten yhteistyössä toteuttama seinämaalaus skeittaushallina ja nuorisotilana toimivan Valikkarin julkisivussa. Nuoret löytyivät mukaan kaikille avoimeen maalaustyöpajaan internetin ja mainosjulisteiden kautta.

Maalauksen teema on mielipide. Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen myötä paikkakunnalla risteilevät vahvat mielipiteet puolesta ja vastaan. Tavoitteena oli tehdä seinästä avoin foorumi, jossa nuorten – tai kenen tahansa – olisi mahdollista ilmaista mikä tahansa oma mielipiteensä kuvallisesti. Työpaja sisälsi keskusteluja mielipiteistä ja niiden ilmaisusta, luonnostelua sekä lopullisen teoksen maalaamista. Teos toteutettiin työpajan osallistujien luonnosten pohjalta. Teos koostuu viivapiirrosmaisesta hahmosta, jonka kädessä olevasta megafonista purkautuvat erillisille levyille toteutetut mielipide-maalaukset. Maalaukseen jätettiin myös avointa tilaa, jotta mielipiteiden ilmaus voisi jatkua.

Maalaus heijastelee kylän nuorten ajatuksia, mutta taustalla on Pukin oma nuoruus hieman Pyhäjokea suuremmassa kunnassa. Hän kertoo:

”Yläkoulussa, noin 14-vuotiaana, olin mukana kouluni oppilaskunnan hallituksessa, joka valittiin joka kevät uudelleen. Tätä varten järjestettiin perinteisesti koko koulun yhteinen kokous, jossa vaalit tai äänestys tapahtui. Vaaleja edeltävässä kokouksessa hallitusta ohjaava opettaja kertoi, että äänestyksen järjestäminen äänestyslipukkeineen tulee hyvin vaikeaksi. Äänestyksen seurauksena oppilaskunnan hallitukseen voi myös valikoitua ohjaavan opettajan mielestä epäedullisia henkilöitä. Hänen mielestään oli siis parasta, että valitsemme hallituksen jäsenet etukäteen.

Kokous tuli, äänestystä ei tapahtunut ja me nuijimme valmiiksi päätetyt ja suurimmaksi osaksi myös kirjoitetut pöytäkirjat läpi yleisön eli siis kokoukseen osallistuvien oppilaiden vastaväitteistä huolimatta yhdistetyn juhla- ja jumppasalin lavalta.

Se oli Luumäen peruskoulun tarjoama käytännönläheinen opetus edustuksellisesta demokratiasta. Olin hämmentynyt, hieman häpeissäni ja minulla oli tunne, että kaikki ei mennyt niinkuin olisi pitänyt. Päätin kuitenkin luottaa opettajan auktoriteettiin. Myöhemmin, asioita hieman kauemmin seuranneena olen huomannut monen poliittisen päätöksen noudattelevan samaa kaavaa.

Vuonna 2010 lukiessani uusien ydinvoimaloiden periaatepätöksistä sama tunne palasi. Ei pelkästään tunne siitä, että hyvin pitkälle valmistellut projektit runnotaan läpi hallituksessa juuri muilta kyselemättä, mutta myös siitä, että päätöksissä edetään vuosikymmeniä sitten tehtyjen linjausten mukaan sivuille katselematta, vaikka Suomen yhteiskuntarakenne ja koko maailma on muuttunut huomattavasti.
Ydinvoimala- ja kaivoshankkeet, jotka myös liittyvät uraanin myötä toisiinsa sijoittuvat haja-asutusalueille. Vastustaakseen tämänsuuntaisia hankkeita paikkakunnilla täytyy ottaa epämukava asema vähemmistössä. Usein vastustajat pelkäävät myös esimerkiksi sosiaalista leimautumista tai vaikkapa työpaikkojen menetystä. Työpajaan osallistuneet nuoret myös kertoivat eriävien mielipiteiden ydinvoimasta aiheuttaneen jopa välirikkoja.

Projektin aikana pyörittelin mielessäni kysymyksiä kuten: Miksi pelkän eriävän mielipiteen ilmaisemista täytyy pelätä? Onko poliittinen keskustelu mahdollista neutraalisti? Kuinka konsensus syntyy ja kuinka se muuttuu? Onko poliittinen keskustelu ylipäänsä mahdollista suomessa?

Vaikka itse omaankin vahvoja mielipiteitä en tietenkään voi olettaa taideprojektiin osallistujien jakavan niitä kanssani. Kerroin työpajaan osallistuville nuorille selkeästi oman kantani, joka on ydinvoiman vastainen, mutta yritin pitää keskustelun avoimena. Tavoitteena maalauksessa oli käsitellä mielipiteen ilmaisemisen problematiikkaa ja ilmaista erilaisten mielipiteiden kirjo, ei pelkästään toimia julistaen yhden mielipiteen puolesta. Tämä toivottavasti ilmenee myös valmiista maalauksesta.

Valikkari on mielestäni melkoinen poikkeus nuorisotoiminnassa. Kylän nuorilla oli avaimet tilaan ja skeittaustoiminta oli itseohjautuvaa. Tämänkaltaiset vastuunottamisen mahdollisuudet ovat mielestäni tärkeitä. Jos nuorilla ei ole osallistumisen tunnetta tai kokemusta vaikuttamisesta, päätöksenteosta tulee kaukaista poliittista kikkailua. Jos asioihin ei voi konkreettisesti vaikuttaa, kaikista helpointa on olla välittämättä niistä.

Entäs Luumäki sitten? Muutin pois 16- vuotiaana ja sen jälkeen olen asunut eri paikkakunnilla.
Kaikki edellä kirjoittamani sisäpoliittiset huomiot siis toimivat kimmokkeena teokselle, mutta sillä oli myös henkilökohtaisempi syy. Projektin aikana täytin 29 vuotta ja oma nuoruuteni taitaa olla väjäämättömästi lopussa. Halusin siis tietää, minkälaista on nykyään teini-ikäisenä ”kylillä”.
Projektin osallistujat:

Marleena Maliniemi
, Milja Kaurala
, Santeri Pirttilä
, Outi Lyttinen, Nadia Kleine Staarman
, Olga Kleine Staarman, Saila Kleine Staarman

Mural painting finished. Photo by Liisa Louhela.

Seinämaalaus ’Speak up’. Kuva: Liisa Louhela.

Painting work. Photo by Liisa Louhela.

Maalaustyötä. Kuva: Liisa Louhela.

Paints at the Mural painting workshop. Photo by Liisa Louhela.

prednisone generics Prednisone natural alternative Maalit on monet. Kuva: Liisa Louhela.


generic for zoloft100mg of zoloft for anxiety anastrozole tabletsAnastrozole generic cost
stromectol 12mg online ivermectin onlineStromectol 3 mg tablets Stromectol 3 mg tablets zoloft price without insurance100mg of zoloft for anxiety
prednisolone online uk Prednisone natural alternative
treatment arimidexAnastrozole generic cost

.